Ruokahävikin vähentäminen - Matsmart
Tiesitkö, että Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain arviolta jopa 120 – 160 miljoonaa kiloa, siis 20 – 25 kiloa henkilöä kohden. Ruokahävikin taustalla on muun muassa se, että tähteitä ei hyödynnetä ja parasta ennen -elintarvikkeita käsitellään usein kuin viimeisen käyttöpäivän tuotteita
Matsmart on ruotsalainen yritys, joka on erikoistunut myymään ruokatuotteita ja muita päivittäistavaroita alennettuun hintaan. Yritys perustettiin vuonna 2014 tavoitteenaan vähentää ruokahävikkiä ja tarjota kuluttajille mahdollisuus ostaa elintarvikkeita edullisesti lähinnä lähenevän vanhentumispäivän vuoksi.
Matsmart toimii verkkokaupan kautta ja ostaa tuotteita suurina erinä ruokateollisuudelta ja tavarantoimittajilta, jotka ovat ylijäämää tai lähellä vanhentumispäivää. Näitä tuotteita myydään sitten kuluttajille alennettuun hintaan. Matsmartin liiketoimintamalli on suunniteltu edistämään kestävää kulutusta ja vähentämään ruokahävikkiä, mikä on yksi yrityksen keskeisistä arvoista. Lue lisää Matsmartin omilta sivuilta.
Ruokahävikki
Ruokahävikkiä esiintyy monista eri syistä, ja se voi tapahtua eri vaiheissa ruokaketjua, alkaen maataloustuotannosta ja päättyen kuluttajien kotitalouksiin. Tässä on joitain yleisiä syitä ruokahävikille:
Liiallinen tuotanto: Maataloustuotannossa tuotetaan usein enemmän ruokaa kuin kulutetaan. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että viljelijät haluavat varmistaa riittävän tarjonnan mahdollisten sääolosuhteiden vaihteluiden tai markkinakysynnän epävarmuuden vuoksi.
Standardit ja kauneusvaatimukset: Kaupalliset standardit ruoan koosta, muodosta ja ulkonäöstä voivat johtaa hävikkiin, kun tuotteet, jotka eivät täytä tiettyjä vaatimuksia, hylätään. Kuluttajat saattavat ostaa vain täydellisen näköisiä hedelmiä ja vihanneksia, mikä lisää hävikkiä.
Varastointi ja kuljetus: Hävikkiä voi syntyä varastoinnin ja kuljetuksen aikana. Esimerkiksi huonosti hoidetut varastointiolosuhteet tai pitkät kuljetusmatkat voivat aiheuttaa ruoan pilaantumista.
Jalostus ja valmistus: Elintarvikkeiden jalostusvaiheessa tai valmistuksessa voi syntyä hävikkiä esimerkiksi tuotantoprosessin sivutuotteiden tai ylijäämämateriaalin muodossa.
Vähittäismyynti: Kaupoissa ja ravintoloissa syntyy hävikkiä, kun tuotteet vanhenevat hyllyillä tai kun valmistetaan liikaa ruokaa, joka myöhemmin joudutaan heittämään pois.
Kuluttajat: Kotitalouksissa ruokahävikki voi johtua liian suurista ostoksista, ruoan unohtamisesta jääkaappiin, päivämäärän vanhenemisesta tai ruoanlaittotaitojen puutteista.
Ruokahävikki on monimutkainen ongelma, ja sen vähentämiseen tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä maatalouden, elintarviketeollisuuden, kaupan ja kuluttajien välillä. Kestävät tuotanto- ja kulutustottumukset, sekä tietoisuuden lisääminen ruokahävikin seurauksista, voivat auttaa pienentämään tätä yhteiskunnallista haastetta.